Koiran vointi alkaa pikkuhiljaa menemään parempaan suuntaan. Viime yönä puhkesi posken iso patti, oli täynnä mätää. Puolitoista tuntia mätää, verta ja kuolaa tuli sieltä vauhdilla. Huh, oli melkoista. Mut selkeästi helpotti hauvan oloa ja antibiootit ja kipulääkkeet oon saanu nyt onnistuneesti syötettyä (niiden kans kun oli aiemmin epätoivoa ilmassa...).
Meillä on tänään ensimmäinen hääpäiväkin:) Kukkia sain jo eilen, kun eihän täällä sunnuntaisin mikään kukkakauppa ole auki.
Ja koska mies on työkomennuksella hääpäivänä, on mulla selkeästi oikeus myös päättää mitä meille hankitaan hääpäivän kunniaksi. Niimpä meille kotiutui nämä kaksi ihanaa.
Tänään on ollut tosi lämmin päivä, lenkilläkin hiki valui selkää pitkin. Terassilla saanut istuskella, kera vaatekuvastojen ja suklaan:) Nyt kun menee töihin, vois olla kiva hankkia muutama asiallinen vaatekin, mutta taidan säästää shoppailut Helsingin kauppoihin.
Oikeastaan mun olis pitänyt tänään tehdä loppuun yksi psykologian tehtävä ja pakata noita muuttokamoja, mut oonkin keskittynyt siivoiluun, moppasin asunnon ja nyt tein superhyvää ruokaa. Voisinkin jakaa ohjeen täällä, jos vaikka valkosipuli ja parmesan iskee muihinkin;) Ohjeen bongasin Outi Pakkasen Yön yli dekkarista, missä loistava Anna Laine kokkailee. Tuo Anna Laine ja hänen reseptinsä ovatkin mun pääasiallinen syy miksi oon niin koukussa Pakkasen kirjoihin. No joo, mut kyse on niinkin yksinkertaisesta ruuasta ku kermaperunat. Ohje tulee tässä, ja tää on 1-2 hengelle, tosin mulle tuli tähän niin himo et loppui kesken:)
4 keskikokoista perunaa siivutetaan voideltuun uunivuokaan, mukaan 4 puristettua valkosipulin kynttä, sekaan purkki kermaa johon on sekoitettu 2 kukkurallista ruokalusikallista parmesan raastetta, suolaa ja päälle paprikajauhetta. Sit vaan uuniin 225 astetta ja puoli tuntia. Puolen tunnin päästä pinnalle ripotellaan vielä reippaasti parmesania että päällisestä tulee ihanan rapsakka. Niin ja sit vielä 15 min uunissa. Oon tehnyt tuota viikonlopun aikana jo kaksi satsia ja nyt uunissa on tuplasatsi, johon sekaan kuutioin vielä ylikypsää kinkkua, nams:)
Ja nyt vaan ootellaan, niin ehkä ehdin napsaistua ruuasta kuvan ennen kuin ahmin kaiken. Tällä aionkin hemmotella murua vielä joku päivä.
Ja sitten toki kannattaa polttaa kieli ahneuksissaan:( No mut nyt syömään ja ruokablogien pariin!
T.H
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti